Kunta olemme me
-
Kuva: Kaija Olin-Arvola, Bichlin kirkko
Kunnallisvaalit ovat tulossa. Sen huomaa ainakin siitä, että valtakunnanjulkimoiden kuvat alkavat ilmaantua lööppeihin: On syöpää ja sairautta, avioeroa ja masennusta, liukastumista ja kompastumista.
Puoluediktatuuri panee parastaan, jotta valtakunnan kellokkaat säilyttäisivät asemansa. Pitäähän vallan ulottua ylhäältä alas asti.
Kansalaisten mielipiteet eivät paljon paina; puhutaan sitten kuntaliitoksista tai valtionosuuksien höyläämisestä.
Liian usein ajatellaan, että kunta on se virkamiesjoukko, joka istuu lämpöisissä toimistoissa, joissa valot palavat.
Nobelisti Harry Martinson, joka joutui lapsena huutolaiseksi, kertoo kirjassaan Nokkoset kukkivat, miten pieni Martin kuntaan tutustui: Isän kuoltua äiti lähti Amerikkaan ja kunta otti pojan, jolle ei heti valjennut, mikä se tämä kunta oikein on. Vasta kirkossa Martin tajusi:
”Mitään näin ihmeellistä ei hän ollut milloinkaan kokenut. Vai niin, tätä oli Kirkko. Hänestä tuntui, että seitsemän samanaikaista aistimusta oli tukehduttamaisillaan tai pakahduttamaisillaan tai raastamaisillaan hänet siekaleiksi. Urkujen kohtaaminen oli muodostumaisillaan myrskyiseksi seikkailuksi, sillä äkkiarvaamatta oli kauhea ajatus iskeytynyt hänen päähänsä. Ja sen ajatuksen saatua kunnollisesti sijansa hän kiljaisi. Hänen kimakka, värisevä pelonitkunsa kuului ylimääräisenä riitasointuna urkujen pauhussa. Hän oli saanut päähänsä, että hän istui Kunnan sisällä. Että tämä oli todellinen Kunta. –
– Tämä on Kunta! parkui Martin. – Auta minua! Auta!”
(Harry Martinson, Nokkoset kukkivat, Uusikirjakerho Helsinki 1974, suom. V. Hämeen-Anttila)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Olipa Kaija koskettava kertomus. Juuri näinhän se on, kunta olemme me.
Monet kuntalaiset eivät ymmärrä, että juuri he tekevät kunnan. Ei ole kuntaa ilman kuntalaisia. Kunnan suuntaa saa muutettua vain äänestämällä toisin ajattelevia ihmisiä valtuustoihin.
Nytkin kansalaisia sekoitetaan puhumalla kansanäänestyksestä. Ei kunnallisvaaleissa ole kysymys kansanäänestyksestä, vaan siellä valitaan valtuustot. Valtuustot, jotka päättävät kuntiemme eli meidän kuntalaisten asioista.
Kiitos.
Tuota kansanäänestysasiaa en ollut tullut ajatelleeksikaan. Sillä yritetään ilmeisesti tällä kertaa viedä huomio pois olennaisesta.
Kamppailu hupenevista resursseista on kovaa. Raasepori on hyvä esimerkki siitä, miten kuntaliitosten jälkeen tapahtuu. Entiset kunnat muuttuvat syrjäkyliksi eikä niitä paljon mainostettuja leveitä hartioita ole missään näkynyt.
Eilen vain kiinnitti huomiota, että Feld-Ranta, joka innokkaasti ajoi Pohjan littämistä Raaseporiin eli Tammisaareen oli Iltalehden lööpissä syövän ja avioeron kanssa. Pohjan kunnantalo on suljettu, kunnan omaisuus yksityistetty, terveyskeskus ollut kiinni koko kesän jne. Ja juuri Feld-Ranta puhui leveistä hartioista ennen liitosta.
Epäilenpä, että näin käy Oulussakin. Eivät varmasti liittyvät kunnat tienneet kuntaliitokseen suostuessaan, että kallioparkin maksumiehiksi joutuvat.
Nyt jokainen uusi kuntalainen osallistuu talkoisiin noin 400 eurolla. Silläkin rahalla olisi varmasti ollut paljon parempaa tekemistä.
On se sen verran valtakunnan ja EU-politiikkaa, että minkään hallituspuolueen tahdotonta takinkääntäjäpuoluekurikansanedustajaa tai -ministeriä en äänestä valtuustoon. Ja taitaapa näiden puolueiden ehdokkaat muutoinkin jäädä ääntäni vaille.
Minä luulen, että tämä on asia, jota monet harkitsevat. Kun ei äänestämällä voi vaikuttaa, niin onko sillä sitten merkitystä, vaikka jättäisi äänestämättä. Säästyy siltäkin vaivalta.
Muuten näin voisi tietysti tehdä, mutta kun ei luonto anna periksi.
Puolueet nyt vain kovin valittelevat, etteivät saa ehdokkaita. Saa nähdä millaiset vilttiketjut syntyvät.
Valtuutetuillahan on muutenkin sellainen tapa, että esityslistan kuorta ei edes viitsitä kotona avata. Suljetun kuoren kanssa tullaan kokoukseen ja äänestetään niin kuin virkamies esittää äänestettäväksi tai poluejohto evästää.
Minä haluaisin nähdä ihmetempun=kirjastoautot,myymäläautot,kyläkaupat,postit,koulut tekevät paluun,,miten se onnistuu !???
siten että kuolevat kylät/kunnat/yhteisöt saavat asukkaansa takaisin !
Miten se onnistuu ?
Siten että ihmiset asettavat elämänlaadun elintason edelle ja tunnustavat ja tunnistavat omat juurensa-täältä olen kotoisin,täällä asun,tätä aluetta kehitän,tähän alueeseen vaikutan ja täällä osallistun ja täällä asun vaikka muiden kiusalla jos ei muuten !
Kirjoita kommentti
Kommentoi 7 kommenttia