Kansanrintama rauhan puolesta

Tänä vuonna on kulunut 50 vuotta siitä, kun isännän kanssa yhdessä jaoimme presidentinvaalimainoksia. Silloin, 1968 tyydyimme operoimaan Sammatissa. Tänään oli kohteena koko Länsi-Uusimaa sekä Kisko ja Suomusjärvi Varsinais-Suomen Salossa. Kaikkiaan vajaan sadan kilometrin asemesta taivalta taittui nyt lähes tuhat, kun mukaan lasketaan materiaalin haku Hämeenlinnasta.

Silloin kommunistitkin vielä ymmärsivät kansanrintaman merkityksen. Näin tuosta tapahtumasta kertoo wiki: ”Suomen presidentinvaalin 1968 voitti ensimmäisellä äänestyskierroksella keskustapuolueen, SKDL:n, SDP:n, TPSL:n ja RKP:n vähemmistön asettama ehdokas, tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Hänen vastaehdokkainaan olivat Kokoomuksen ehdokas, Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Matti Virkkunen ja Suomen Maaseudun Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja ja tullineuvos Veikko Vennamo.”

Muutama päivä sitten ryhdyin keskusteluun muutaman nimimerkillä esiintyvän nuoren kommunistin kanssa nyt käytävistä presidentinvaaleista ja sain melko lailla kuraa silmilleni, koska olen vaaleissa ruvennut tukemaan Paavo Väyrystä. Eihän porvaria sovi äänestää, oli tärkein teesi.

Ei auttanut selitys, että nykyisen globalismin aikakaudella tarvitaan vielä paljon laajempaa yhteisrintamaa kuin pelkästään valtiomonopolistisen kapitalismin oloissa, johon vielä eurokommunismikin perustui. Nykymaailmassa noin 8500 ihmistä omistaa Sveitsin, Vatikaanin, Lontoon Cityn ja Washingtonin kautta koko  maailman. 

Kommunistien periaatteena on aina ollut kansainvälinen solidaarisuus ja rauhan puolustaminen. Tässä tilanteessa yhteisrintaman maailman muuttamiseksi täytyy olla todella laajan.

Nyt käytävissä presidentinvaaleissa on kysymys rauhasta, tasa-arvosta, Suomen puolueettomuudesta ja itsenäisyydestä. Näitä arvoja edustaa ja on aina edustanut Paavo Väyrynen. Hänenmielestään globalismin aika on päättymässä. Tämä ei riitä nuorille kommunisteille, koska he kuuluvat sukupolveen, joka haluaa kaiken heti ja nyt. Myös kommunismin. Tietysti.

Keskustelu päättyi siihen, että poikaset laittoivat minulle eston. Eikä siinä mitään, omassa kuplassa keskustelu on paljon mukavampaa.

Erikoista on, että fasisti-jahdissa toimivat fasistiset keinot: ilmianto, rankaisu ilman oikeutta, juoruilu eristäminen ja valheet.

Samaa Väyrys-herjaa tarjoilee myös Tiedonantaja. Lehdelle perusteluksi Paavon pahuudesta ja fasismista riittää se, että hän on jossain valokuvassa esiintynyt jonkun fasistin kanssa.

Kun ajatellaan, että Paavo Väyrynen on ainoa ehdokas, jolla olisi vakavasti otettavat mahdollisuudet päästä demokraattisen yhteisrintaman avulla presidentiksi, menevät kaikkia muita äänestäneiden äänet Niinistölle, myös nukkuvien ja nuorten kommunistien.

 

Mitkä ovat Niinistön tavoitteet?

Katsoin eilen Sauli Niinistön vaalitentin ja ihmettelen, mihin hänen suuri suosionsa voi perustua.

Niinistö suojelee luonnonrauhaa lennättämällä sotakoneita pitkin taivasta ja jyräämällä joka sortin metelöivillä sotakoneilla merillä ja metsissä. 

Yhteiskuntarauhaa hän on edistänyt jo vuodesta 1990 kurittamalla vähäosaisia talouspolitiikalla, joka on ollut verrattavissa kansanmurhaan. Viimeksi hyväksymällä työttömien aktivoimismallin.

Rauhaa hän puolustaa provosoimalla Venäjää uittamalla Suomea Natoon. Tekemällä salaisia sopimuksia ja osallistamalla Suomen sotiin, joissa tapetaan ihmisiä, myös lapsia ja vanhuksia ja tuhotaan kainostelematta luontoa.  Ostelemalla aseita, vaikka ihmisillä ei ole ruokaa.

Ja sitten hän vielä jeesustelee puhumalla syrjäytyneistä nuorista, vaikka yli 60 000 nuorta on SYRJÄYTETTY teille tietämättömille ja 100 000 lasta elää köyhyydessä.

Kaikkiaan Suomessa on miljoona köyhää ja tuloerot vain kasvavat. Sauli Niinistön  oman palkan alennus on tähän verrattuna halpahintaista yleisön kosiskelua. 

Tämäkö itsessään ei ole arkipäivän fasismia.

 

Onko Paavo Väyrynen populisti?

Ja vielä Kari Arvolan kysymykset toimittajille: Onko Paavo Väyrynen sen vuoksi populisti, että hän käyttää NATOa vastustavasta suomalaisten enemmistöstä sanaa kansa?

Tai sen vuoksi, että hän näkee globalisaation tukijoiden keskuudessa merkittäviä hajoamisilmiöitä?

Tai sen vuoksi, että Väyrynen painottaa rahaliitossa mukana olemisen tarkoittavan suomalaisille veronmaksajille vakavaa ja kasvavaa uhkaa, kun "yhteisvastuu" etelän velkamaiden hyväksi lisääntyy.

Tai senkin vuoksi, että Väyrynen kritisoi maan hallitusta lepsusta pakolaispolitiikasta ja muistuttaa aloitteestaan hyvin hoidettujen pakolaisleirien perustamisesta ongelma-alueiden tuntumaan kuukausia aikaisemmin, kuin EU-johtajat kokoontuivat Maltalle kiikaroimaan Välimerelle ja asiaa pohtimaan?

Populismi-leimoja lätkimällä välttyy puhumasta itse asioista ja ongelmista.

Turha kieltää: Väyrynen on lahjakas politiikan visionääri, jonka arvoa pikkusieluiset sameanveden kalastelijat eivät ymmärrä eivätkä kateuttaan tunnusta.

kaijaolinarvola
Sitoutumaton Raasepori

Runoilija ja kiroilija.
Olen syntynyt 1918 Sammatissa. Olen ikuinen väärinajattelija, joka toisinaan on oikeassa. Epäilijöille tiedoksi: Kyseinen vuosi on sieluruumiini syntymäaika. Lihallisena ilmaannuin tänne kylmään Pohjolaan vuonna 1948 helvetisti huutaen. Lisätietoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaija_Olin-Arvola
Vuonna 1963 neuvostoviranomaiset syyttivät Brodskya tyhjäntoimittamisesta(loisena elämisestä). Ote kuulustelupöytäkirjasta salakuljetettiin myöhemmin länteen.
Tuomari: "Mikä on ammattinne?"
Brodsky: "Olen runoilija."
Tuomari: "Kuka on muka sanonut että olette runoilija? Oletteko opiskellut runoutta?"
Brodsky: "Minusta runoilijaksi ei tulla opiskelemalla runoutta." Tuomari: "Mistä se taito sitten tulee?"
Brodsky: "Luulisin, että Jumalalta."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu