*

Kaija Olin-Arvola Olipa pikkuinen oravanpoika kotona Kuuselassa.

Alijäämä

Onko meillä liikaa velkaa?

 

Julkisen velan kasvua on kauhisteltu - Suomi kuulemma on ylivelkaantunut -  jotkut jopa väittävät meidän vievän lastemme tulevaisuutta velkaantumalla?

Varsin hyvin tiedämme, että Suomi kuuluu Euroopan vähävelkaisten maiden joukkoon, vaikka se ylittääkin ns. Maastrichtin sopimuksen kriteerin 60 %:n rajasta suhteessa kansantuotteeseen. Useimmissa maissa velkasuhde on meitä korkeampi, kuten Euroopan talousveturi Saksassa. Mistä oikein on kysymys?

Kuntatalouden alijäämäkierteelle ei löytynyt kepu-isäntää!

 

Kuusamon kuntatalous saatiin siis PS -voimin kepu-jäljiltä käännettyä alijäämäkierteisestä ylijäämäiseksi peräti koko kuluvan vaalikauden ajaksi. Jos PS -linja olisi mennyt kokonaisuudessaan läpi, olisi kunnallisveroprosenttia voitu alentaa suoralta kädeltä jo Rukan miljoonatuuliverkkojen kustannusten verran.

Velkaantumisen taittaminen on hyvä tavoite hallitukselta

Kaikki lienevät selvillä siitä, että Suomen hallituksen tavoitteena on velkaantumisen taittaminen hallituskauden loppuun mennessä. Pidän tätä hyvänä tavoitteena. Tällä hetkellähän (12/2016) valtionvelka on 102 351 680 000 euroa (lähde). Kotimainen eurovelka on hieman alle 50 % bruttokansantuotteesta (lähde).

Ratkaisu talousongelmiin

Pääministeri Juha Sipilä lupasi muuttaa leikkauslakeja, jos työmarkkinjärjestöt keksivät loistoidean kilpailukyvyn ratkaisemiseen. Hallituksen politiikassa on korjattavaa, eikä se tuo ratkaisuja talousongelmiin, mikäli on uskominen tietokirjailija Ari Ojapellon analyysin Euroopan, maailman ja Suomen ongelmista.

Säästötalkoiden aika?

Paljon on tapahtunut vaalien jälkeen ja myös saatu aikaiseksi: on vältetty vatulointia, iteroitu, juotu kahvia ja tehty kipeitä, mutta tarpeellisia uudistuksia Smolnan kabineteissa, joissa Suomen nykyistä suuntaa on päätetty muuttaa Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ohjaamana.  Päätösten pohjalta valtio leikkaa menojaan ja samalla tehdään suuria rakenteellisia uudistuksia, joilla pyritään edistämään Suomen taloutta. Näillä lääkkeillä pyritään taittamaan valtion alijäämää päästäksemme irti taloudellisesta alamäestä, jota on jatkunut vuodesta 2008 asti.

Alijäämäterroristien suuri harppaus

Alussa meillä oli it-kupla, jolla tyhjennettiin tuulipukukansan taskut. Vuonna 2008 alkoi Amerikasta asunto-kupla, joka jatkuu edelleen. Kokemuksesta rikastuneena päättäjät synnyttivät suurimman kuplan, jolla velkaannutettiin kaikki yhteiskunnat. Sitä tässä nyt juhlitaan.

Tätä suurta harppausta on pedattu siis jo vuodesta 2008. Ei tämä puskista tullut. Velkaannuttamalla yhteiskunta jakamalla rahaa ja verohelpotuksia rikkaille, saatiin aikaan kupla, jolla tällä kertaa vietiin veronmaksajien rahat pankeille. Ja sitä kautta tietysti niille, joilla jo ennestäänkin on.

Nyt kaikki irti lypsylehmästä!

Suomi painii kestävyysvajeen kanssa, vuonna 2008 Suomi jatkoi vielä vuosikausia kestäneessä ylijäämän putkessa, mutta vuodesta 2009 lähtien alijäämää on tehty rajuja summia vuosittain. Ja tahti vain jatkuu, vaikka hallitus koittaa räpistellä kuin ankka öljyssä. (1)

 

Elintarvikekauppamme alijäämä yli 3,2 miljardia euroa

Suomen kauppatase on kääntynyt huolestuttavasti alijäämäiseksi.

Yleensä syytetään maailman talouden globalisaatiota ja rahoituskriisistä alkanutta lamaa kaikista tuontiin ja vientiin liittyvistä ongelmista.

Syitä on kuitenkin niin sysissä kuin sepissäkin.  Tarkastellaampa erikseen kahta kauppataseeseemme viime vuosina voimakkaasti vaikuttanutta tekijää:

Maataloustuotteitten tuonti maahamme on kasvanut EU:aikana 220 prosenttia, ollen viime vuonna yhteensä 4,8 miljardia €. Myös elintarvikkeitten vienti oli kasvanut samalla ajanjaksolla 44 %.

Suomen talousnäkymät yhä hauraammat Ukrainan kriisin myötä

Tilastokeskus julkaisi maanantaina viime vuoden kasvuluvut. BKT laski vuoden 2013 aikana 1,4 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 0,6 % vuoden takaisesta. Luvut ovat surkeita. Tilastokeskuksen laskema kuukausitason työpäiväkorjattu kokonaistuotanto supistui joulukuussa 1,9 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuonna oli ainoastaan kaksi kuukautta, jolloin kokonaistuotanto aavistuksen kasvoi. Joulukuun luku on hälyttävä monesta syystä.

Valtion alijäämien hoitoon ei ole olemassa ”poppakonstia”

Suomessa viime viikkoina käyty velkakeskustelu on saanut outoja piirteitä. Esimerkiksi Lauri Ahokas ja Antti Alaja ovat Helsingin Sanomien mielipideosastolla kannustaneet keskuspankin käyttöön valtion alijäämien maksamisessa. Ajatus on tietenkin poliitikoille äärimmäisen houkutteleva, koska keskuspankeille on annettu oikeus rahan liikkeellelaskuun. Ne voivat toisin sanoen millä hetkellä tahansa luoda lähes minkä tahansa summan rahaa ja lainata tai antaa sen eteenpäin. Miksi valtiot eivät siis käyttäisi tätä mahdollisuutta alijäämiensä kustantamiseen?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä