*

Kaija Olin-Arvola Olipa pikkuinen oravanpoika kotona Kuuselassa.

Kaikki blogit puheenaiheesta Leimaaminen

Pedofiiliksi leimaamisesta ja oikeista pedofiileista!

Käsittääkseni minua on nimitelty itselleni tietämättömistä syistä Facebookin piiloryhmissä pedofiiliksi muutamia vuosia sitten. Tietyt epäilyt minulla on tästä asiasta ja sen taustalla olisi yhden narsistisen sukulaisen kosto minua kohtaan.

Tolkkua maahanmuuttokeskusteluun

Me suomalaiset olemme yleisesti ottaen hyvin tolkullista kansaa. Sisäministeriön 21.3.2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan näin on myös maahanmuuttokysymyksissä. Suomalainen maahanmuuttokeskustelu jatkaa kuitenkin ajautumistaan kohti kovaäänisiä, leimakirvestä heiluttelevia ääripäitä. Tutkimuksessa todettiinkin, että juuri leimautumisen pelko on se tekijä, joka estää kansalaisten enemmistöä osallistumasta keskusteluun. Näin ei saisi olla.

Stereotypioihin yhdistämisestä

On jossain mielessä omituista olla samoilla linjoilla jonkun kanssa joka edustaa hyvin erilaista maailmankuvaa. Itse koin tälläisen hetken lukiessani Laura Huhtasaaren blogausta. Minä olen hänestä varmasti jonkinlainen "evopelle" tai "evoluutiouskoinen". Ja nimitykset joita pääni on varannut hänelle eivät varmasti ole nekään hirveän kohteliaita.

Älä pelkää leimautumista, vaan puolusta rohkeasti hyvinvointia ja välittämistä

Huomasin taas tänään sosiaalisen median kautta, ettei suinkaan jokainen järkevä ja hyväntahtoinen ihminen uskalla toimia yhteisen hyvän eteen leimautumisen ja konfliktien pelossa, minkä takia haluan sanoa kaikille ujoille, mutta todella mainioille ihmisille muutaman rohkaisevan sanan. Tiedän, että tekstini on optimistinen ja toiveikas, mutta niin sen pitääkin, ja toivon todella, että se auttaa jotakuta toimimaan yhteisen hyvän puolesta.

NYT SAA RIITTÄÄ!

Käynnissä oleva pakolaistulva on varmasti herättänyt hämmennystä meissä kaikissa.

Silti en jaksa uskoa, että se olisi alkanut spontaanisti. Lienee ollut Franklin D. Roosevelt, joka sanoi: Mikään politiikassa ei tapahdu sattumalta.

Kesällä pidettiin Saksassa G7-kokous, jonka vaikutusvallasta kertonee se, että koko Baijeri täyttyi poliiseista ja turvajärjestelyt sulkivat jopa moottoritiet. Heti perään oli Itävallassa Bilderberg-kokous, jossa istuivat maailman johtajat politiikan, talouden ja tiedotuksen huipulta.

Argumentin ilmaisun helppoudesta

Ihastuin nuorena poikana lukiossa Sokraattisesta menetelmästä erityisesti sen keskustelevan luonteen takia. Platonisissa teoksissa vaikeidenkin asioiden ollessa kyseessä, sokraattista menetelmää noudattamalla, tunnuttiin pääsevän selvyyteen asioiden todellista laidasta - jopa ilman riitaantumista tai henkilöön menevää panettelua. Näihin oli myös paljon helpompi ihastua sen takia että niistä (ainakin mukamas) tajusi joitain, toisin kuin esim. G. H. von Wrightin kirjoista, joita Filosofian lehtori yritti meille avata (ei auennut). 

Ääriajattelun yhteentörmäys

 

Ranskassa sitten tapahtui kuluneella viikolla se, mitä maapalloistuminen pahimmillaan saattaa aikaansaada. Äärimmäisen sananvapauden viesti tavoitti äärimmäisen islamin kannattajat, joiden malja meni siinä määrin ylitse, että kalashnikovein varustautunut kahden hengen iskuosasto toteutti joukkosurman.

Rasismia ei pidä hyväksyä, mutta se ei saa olla leimakirves

Kielenkäyttö sekä puhuttuna että kirjoitettuna on kehittynyt huonompaan suuntaan. Käytetään ikäviä, jopa solvaavia ja tarkoituksella vääristeleviä ilmaisuja.

Vaikka netti ja sosiaalinen media ovat erinomaisia asioita, sen varjopuolena on käytöstapojen puute. Kun et näe kohdetta kasvotusten, niin ikäänkuin puskan takaa on helppo huudella asiattomuuksia.

Esimerkiksi rasismi on vakava asia. Sitä ei pidä hyväksyä missään muodossa. Ei sen alkuperäisessä muodossa, tai jossakin "uudessa merkityksessä" kuten esimerkiksi ikärasismina.

Kokoomusnuoret ja Jussi Korhonen joron jäljillä?

Heikkotasoisen tai kyseenalaisen journalistisen etiikan kohtaaminen aiheuttaaa joko kiusallista myötähäpeää tai pahaa mieltä.

Mitätön-leima!

Opiskeluaikana minulla oli muuan tuttava, joka sai suuressa pankissa erikoisen tehtävän. Hän oli ruuhka-apulainen ja auttoi kaikessa, mihin muut eivät ehtineet. Juuri siihen aikaan siirryttiin pois pankkikirjoista tiliotteisiin. Tuttavani tehtävä oli rei´ittää ja mitätöidä säästökirjoja. Siihen hän käytti leimaa, joka piti lyödä joka sivulle.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä