Kaija Olin-Arvola Olipa pikkuinen oravanpoika kotona Kuuselassa.

Kaikki blogit puheenaiheesta Karl Marx

Sosialismiin ilman vallankumousta

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov kauhisteli torstaina hallituksen veronkevennyksiä niinsanotuille hyväosaisille: "Itse esimerkiksi maksaisin mieluummin enemmän veroa kuin leikkaisin köyhimpien etuuksia. Ymmärrän, että yritysten sukupolvenvaihdokset ovat iso haaste. Silti kysyn onko viisasta, että yritys tai tila siirtyy isältä pojalle. Miettikääpä, jos huippu-urheilijan lapsi saisi verohelpotusta ryhtyäkseen huippu-urheilijaksi. Ehkä kohdennus ei urheilun tulosten kannalta olisi paras mahdollinen"

Lisäarvon arvoitus

Karl Marx oli saksalainen filosofi, joka vietti osan elämästään Britanniassa, teollisen vallankumouksen emämaassa. Vaikka teollisuusyritysten määrä kasvoi, pysyivät palkat alhaisella tasolla. Maaseudulla oli suhteellista liikaväestöä, joista monet hakutuovat teollistuviin kaupunkeihin. Kaupungeissa vallitsi monin paikoin kurjuus. Kansantaloutta ryhdyttiinkin kutsumaan ”synkäksi tieteeksi”, koska kurjuudelle ei ollut luvassa nopeaa loppua.

 

Marx ja ulkomaiset investoinnit

Ulkomaisia investointeja haikaillaan pelastamaan talous. Kuinka Marxilainen näkisi asian? Kuten tunnettua, Marx näki ihmiset pääoman renkeinä. Työläinen tuotti pääomalle lisää pääomaa, yrittäjä teki riistotyötä pääoman renkinä. Muinoin raha oli kultaa ja jos halusi perustaa tehtaan, piti ensin hankkia kultaa. Tällöin kultaa omistava saattoi pakottaa muut tekemään hänelle työtä ja hän kahmi lisäarvoa itselleen. Koska tämä kahminen onnistui vain myymällä ihmistyötä, kapitalisti työllisti köyhiä. (Köyhä on ihminen joka joutuu tekemään työtä.)

Pieni vihreä marksilainen

Karl Marx oli kommunismin isä ja siinä onkin meriittiä sekä nykyisyydessäkin kasvavaa ruumispinoa kylliksi yhden miehen ansioiksi. Hänen kunniakseen järjestänkin yleisen kyselyn itse kunkin marksilaisuuden asteesta. Olemmeko raikkaan uudistushenkinen tuulahdus yksilönvapautta ja kansalaisyhteiskuntaa vai umpioitunut kommarikollektiivi Baader-Meinhoffin verilätäköissä kieriskellen? Kohtahan tuo selviää. 

Testaa kuinka kulttuurimarksilainen olet klikkaamalla tästä!

Marxit olivat oikeassa

lKaikkihan tietävät, että Karl Marx teki aikoinaan analyysin kapitalistisesta yhteiskunnsta, joka on oikea ja käyttökelpoinen edelleen. Hänen aaveensa kummittelee Euroopassa yhä.

Monet muistavat myös Marxin veljekset Grouchon, Chicon ja Harpon, joiden ansiona on ollut ihmiskunnan naurattaminen ajasta aikaan.

Mistä työttömyys johtuu?

Taloustieteessä on useita teorioita joista minä tunnen kolme.

  1. Esimarxilainen eli klassinen taloustiede näkee työttömyyden syyksi ihmisten työhaluttomuuden. Kaikki työttömät ovat siis työttömiä siksi koska he itse haluavat olla työttömiä. Esim kun Nokia irtisanoo tuhat insinööriä, syynä on insinöörien keskuuteen levinnyt työhaluttomuus.

Pääoman kasautuminen (Marx) vai korko?

Marx aikoinaan kirjoitti pääoman kasautumisesta ja riistosta. Hän käsitteli asiaa teollisuuskapitalistin ja työläisen näkökulmasta. Riiston yksinkertainen kaava, työ + riisto = tuotteen myyntihinta. Hän näki pääoman kierron R – T – R' (Raha – Tavara – Suurempi raha). Käsitys on helppo ymmärtää. Kun pörssissä omaisuutensa menettänyt kirjatoukka kulkee läpi suuren tehtaan jossa höyrykoneen orjaksi pakotetut työläiset tuottavat uusia tavaroita, on helppo hurmaantua kapitalismin tuotantovoimien edessä.

Kapitalismi ei toimi

No niin usarin lukijat. Terve pitkästä aikaa. Tämä kirjoitukseni on jämäkkä, mutta sopii varmaan silti usarin neutraalin asialliseen tyyliin.

Luokkakone vai liskokone?

En ehtinyt tammikuussa osallistumaan keskusteluun Helsingin Sanomien luokkakoneesta. Jouduin palauttamaan keskustelun mieleen erään projektin takia, eikä kapitalismikaan ole tainnut kevään aikana päätyä historiaan.

Musta Marxilainen

Toverinna Kaukinen joskus intoutuu Marxilaisia haukkumaan mihin on joitakin ihan historiallisia syitäkin. Minua ei kiinnosta menneisyys vaan nykyisyys ja siksi tutkinkin pimeän puolelle loikannutta Marxilaista.

Juhanna Vartiainen vaatii työvoiman tarjonnan lisäämistä. Tämä tuntuu aika älyttömältä maassa jossa on 20% työvoimasta työttömänä ja koko talous käy alikapasiteetilla. Perustelu on kuitenkin järkevä ja pohjautuu vankkaan Marxilaiseen teoriaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä